Huijausten yleiset tunnusmerkit

Monet nettihuijaukset ovat olleet olemassa jo ennen Internetiä. Uuden tekniikan avulla monet perinteiset huijaustavat ovat kuitenkin muuttuneet helpommiksi, ja monet huijarit ovat siirtyneet nettiin. Nettihuijauksia edesauttaa kaksi netin piirrettä: toisaalta Internetin avulla on mahdollista tavoittaa suuria kansanjoukkoja ja Internetissä on ainakin periaatteessa mahdollista toimia anonyymisti.

Kuluttajaviraston huijaussivut (tai pikemminkin huijauksien ehkäisysivu) on hyvä lähde hankkia perustietoa nettihuijauksista. Sivulla eritellään huijausten tyyppejä: esimerkiksi lomaklubihuijaukset, valelaskut, pyramidipelit, ketjukirjeet tai sijoitushuijaukset ovat olleet jo kauan olemassa ennen nettiä. Internet on kuitenkin tehokas väline huijareiden käsissä. Tuhansia roskapostiviestejä lähettämällä tavoitetaan lukuisia pontentiaalisia uhreja. Vaikka huijaustapa olisikin sellainen, johon vain yksi tuhannesta lankeaa, niin lähettämällä sata tuhatta viestiä saadaan jo sata hyväuskoista uhria.

Internetin anonyymiys on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta Internetissä jää aina kaikesta jälki. Siksi yksityishenkilön ei tulisi lähettää kevytmielisesti luottamuksellisia tietoja Internetiin, koska ne saattavat säilyä siellä vuosikausia. Toisaalta, ammattirikolliset osaavat peittää jälkensä. Internetissä hämärämiesten on varsin helppo esiintyä muuna kuin ovat. Nettisivuja ja sähköposteja on helppo avata tekaistuilla nimillä.

Kuluttajaviraston mukaan:

Huijauksiin liittyvät mainokset, kirjeet, verkkosivut ja puhelinkeskustelut on suunniteltu ja toteutettu huolellisesti, joten ne vaikuttavat aidoilta.
(Lähde: Kuluttajavirasto
http://www.kuluttajavirasto.fi/Page/ac6c8adf-b248-4d12-89b0-f7fd8c236e9a.aspx)

Näin ei välttämättä aina ole: varsin usein huijarit käyttävät konekäännöksiä tai ohjelmia, jotka generoivat automaattisesti sisältöä tehtaillessaan huijaussivustoja (palaamme myöhemmin siihen, miksi näin tehdään). Silti viime aikoina on yhä enemmän kiinnitetty huomiota huijausviestien, nettisivujen ja roskapostien kieli- ja ulkoasuun. Roskapostia ei välttämättä ensi silmäyksellä tunnista. Moni viesti, joka näyttää siltä, että se olisi tullut pankilta tai Paypalilta, onkin huijausviesti, jolla yritetään saada kalasteltua käyttäjätunnuksia.

Kuluttajaviraston mukaan huijauksissa käytetään tehokkaasti erilaisia psykologisia keinoja, joita ovat:

• Vedotaan ihmisten toiveisiin nopeasta rikastumisesta, elämän kohentumisesta tai laihtumisesta


• Vedotaan palvelun tai tuotteen laajaan suosioon


• Vedotaan auktoriteettiin


• Kerrotaan, että tarjous on voimassa vain hyvin lyhyen aikaa tai tuotetta on tarjolla rajoitetusti


• Annetaan jokin nimellinen lahja, jonka jälkeen kuluttaja tuntee olevansa vastapalveluksen velkaa ja tarjouksesta kieltäytyminen on vaikeampaa.
  

Nyrkkisääntö on, että mikäli tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin usein se on. Kehumisen osaavat kaikki, mutta huijaukset eivät kestä kritiikkiä. Silti uskomattomatkin huijaukset usein toimivat. Orwellin romaanin "1984" moton mukaan "todellinen huijaus on niin uskomaton, ettei kukaan osaa epäillä mitään".